Tapahtumia-Eventos

Helatorstaina 9.5. osallistumme mitä todennäköisimmin Hyvinkään jokavuotiseen Yhden Päivän Juttu -tapahtumaan. Nähtäväksi jää, missä muodossa se tullaan toteuttamaan. Loppukesästä meillä on suunnitteilla jo perinteeksi muodostunut paellafiesta.

*

Su 25.2.24 pidimme vuosikokouksen vanhassa tutussa paikassa Kaupunginkellarissa. Päätimme alkaneen vuoden toimintasuunnitelmasta. Kuluneen vuoden toimihenkilöt päädyimme valitsemaan jatkoon. Jäsenmaksuksi alkaneelle vuodelle päätettiin 20 €.

*

Su 28.1.24 klo 16 alkaen Totta ja Tarua Espanjasta Liisa Väisäsen kertomana Kaupungintalon Järvi-kabinetissa toi meidät jälleen kerran yhteen. Moni totesi todella saaneensa tietonsa Espanjasta päivitetyiksi.

*

Yhdistys toivottaa kaikille jäsenilleen lämpimästi Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2024. ¡Feliz Navidad y Prospero Año Nuevo 2024!

*

La 11.11. klo 14 vietimme Fiesta de Pikkujoulua Kaupunginkellarissa totuttuun tapaan espanjalaisia herkkuja (suoraan Fuengirolasta) ja juomia nautiskellen. Aiheena oli paitsi joulu myös tuoreet kuulumiset Fuengirolan lokakuun feriasta.

*

Su 24.9. klo 16 Kaupunginkellarissa Aila Tarvainen yhdessä kuubalaisten vieraidemme kanssa kertoi meille Kuubasta. Vieraidemme ansiosta saimme ajantasaista tietoa maasta, vaikka saimme kuulla myös Ailan vuosien takaisista omista kokemuksista konkreettisin esimerkein paikallisten elämästä. Kiitokset yhdistyksen puolesta! Vähitellen myös kuukausitapaamisten osanottajien määrät alkavat nähtävästi saavuttaa normaalin tason.

*

Su 27.8. klo 16 avasimme syyskauden perinteisellä Fiesta de Paellalla. Tapahtuma oli kerta kaikkiaan iloinen jälleennäkeminen meille kaikille ja samalla myös tilaisuus Tapion muisteluun. Kiitokset Kirstille! Kaiken kukkuraksi paella oli entistäkin herkullisempi. Olemme nyt lopullisesti selättäneet toimintamme hiljaisemman aallonpohjan. Seuraavia tapahtumia odotellessa.

Vain riisi enää puuttuu!

*

Helatorstain 18.5. Hyvinkään Yhden Päivän Juttu -tapahtuma ylitti osaltamme odotukset koleasta säästä huolimatta. Jaossa oli yhdistyksen toimintaan liittyvää materiaalia, esitteitä, lehtiä ja kirjoja. Kymmenet kaupunkilaiset kävivät tutustumassa toimintaamme. Kaupungissamme osoittautui olevan yllättävän paljon Espanjasta ja espanjan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita henkilöitä. Saimme myös kuulla viimeisestä espanjan ylioppilaskirjoituksesta. Yhdistyshän jakaa tänä keväänä stipendin kaikkiaan neljälle ansioituneelle kirjoittajalle. Onneksi olkoon heille.

Kuva: Olli Laitinen. Kirjojen ohella moni kävijä sai Olé-lehden halutessa mukaansa.
Kuva: Olli Laitinen. Kiinnostuneita kävijöitä riitti.
Kuva: Matti Kämäräinen. Tässä valmistaudutaan jo purkamaan ständiä. Kiitokset kaupungin lisäksi kaikille tapahtuman onnistumiseen myötävaikuttaneille.
Kuva: Lea Nummela. Esitteen mukaan sai myös valita yhden kirjan.
Kuva: Lea Nummela. Fuengirolassa ilmestyvä Olé-lehti oli mieluinen yllätys.

*

Vuosikokous pidettiin su 26.2. Kaupunginkellarissa, jossa hahmottelimme alkaneen vuoden tapahtumia ja valitsimme uusia toimihenkilöitä. Kiitokset eronneille hallituksen jäsenille Anneli Marjamäelle ja Irma Vainionpäälle kuluneista toimintavuosista. Uudeksi jäseneksi hallitukseen tuli valituksi Kirsti Turunen. Entiset jäsenet Lea Nummela ja Matti Kämäräinen jatkavat kuten myös Risto Kangas yhdistyksen puheenjohtajana. Hallitus järjestäytyy myöhemmin tarkemmin.

Toiminnantarkastajaksi valittiin Anneli Marjamäki ja hänen varalleen Leena Leinonen.

Yhdistys päätti säilyttää jäsenmaksun entisellään 15€:ssa.

Vuoden toiminnasta tarkemmin tuonnempana. Ainakin elokuun paellafiesta pyritään toteuttamaan.

Vuosikokous valitsi yhdistyksen kunniajäseneksi pitkään yhdistyksessä sen alkutaipaleelta lähtien ansiokkaasti toimineen Olli Laitisen. Häntä yhdistys saa kiittää yhdistyksen toinen toistaan hienommista julkaisuista ja yhdistyksen espanjalaisesta jouluseimestä, jonka toteutuksessa hän oli tiiviisti mukana. Hän tekee aina kaiken täydestä sydämestä ja veti nykyisen puheenjohtajankin aikanaan mukaan yhdistyksen toimintaan.

Kunniajäsen Olli Laitinen ja kulttuurivastaava Anneli Marjamäki

*

Toimintavuoden ensimmäinen tapahtuma kaupunginkellarissa sunnuntaina, tammikuun 29. päivänä onnistui yli odotusten. Olimme runsaslukuisasti paikalla ja Espanjan taiteen historia-striimaus oli todella mielenkiintoinen ja opettavainen. Tilaisuuden aluksi näimme myös pieniä välähdyksiä Malagan karnevaaleista. Karnevaaliaika on sitä paitsi jo aluillaan. Muutamat meistä olivat jo innolla niihin menossa.

*

Espanjalainen jouluseimemme eli belén, jonka yhdistys lahjoitti Hyvinkään seurakunnalle 11.8.2014, on ollut esillä vuosien varrella eri paikoissa, kirkon sisääntuloaulassa, kirjastossa ja kaupungintalon aulassa, sijoitettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Willan ja seurakunnan kanssa yhteistyössä Willan Galleria-tilaan.

Yhdistys sisusti ja valmisteli seimen kuten seurakunnan kanssa lahjoituksen yhteydessä oli aikanaan sovittu. Beléniin pääsi tutustumaan jo perjantaina 2.12. ja lauantaina 3.12. kaupungin joulukorttikuvaustapahtumassa. Lauantaista 10.12. alkaen Galleriaan avautui käsitöiden myyntipisteitä, jolloin tila siis oli avoinna yleisölle. Seimi, joka on ollut erityisesti lasten mielenkiinnon kohteena aina kun se on ollut esillä, kertoo Betlehemin joulun ajan tapahtumat siten kuin olemme ne tottuneet kuulemaan.

Tapahtumia havainnollistavat seimen interaktiiviset toiminnot laser- ja ledvaloineen. Napeista painamalla lapset ja aikuiset löytävät seimestä kulloisenkin tapahtuman Itämaan tietäjien tähdestä taivaalla enkelin ilmestymiseen lammaspaimenille kedolla puron solistessa ja tietäjien saapumisesta kameleineen seimelle, josta löytyvät Josef, Maria ja Jeesus-lapsi. Tietäjät kumartuvat heidän eteensä lahjoineen. Belénistä löytyvät myös Herodeksen palatsi vartijoineen ja Jerusalemin temppeli.

Vastaavanlaista interaktiivista beléniä ei ole tiettävästi missään, ainakaan Suomessa muualla toteutettu.

Espanjassa jouluseimi on erottamaton osa joulun perinteitä. Se kuuluu osaksi kuta kuinkin jokaisen kirkon ja kaupungin joulun viettoa. Kaupungeilla voi olla omia kymmenien metrien pituisia jouluseimiä tiloissaan. Monilla perheillä on sitä paitsi kotona oma jouluseimensä.

Willan Galleria yhdyskäytävän eteläpäässä oli siis tänä vuonna belénin sijoituspaikka. Galleriaan tuli myös käsityöläisten myyntipisteitä. Belén oli siellä esillä aina loppiaiseen saakka. Vaikka moni kävelikin belenin ohi sitä huomaamatta, sai se myös ansaittua huomiota osakseen.

*

Lokakuun teemamme oli tarkoitus olla Espanjan taiteen historia. Sattuneesta syystä se ei toteutunut suunnitelmien mukaan. Palaamme tuohon aiheeseen tammikuun kuukausitapaamisessa. Tilaisuudessa kuulimme puheenjohtajan terveiset ja kuulumisia hänen Fuengirolan tapaamisistaan.

*

Aloitimme syksyn toiminnan syyskuun viimeisenä sunnuntaina aiheella Rooman espanjalaiset keisarit. Kokoonnuimme su 25.9. klo 16 aiheen ympärille, tällä kertaa kaupungintalon Kallio-kabinettiin. Ilta oli onnistunut ja meitä oli ihan sopivasti paikalla. Olihan aihe kiinnostava.

Ohessa keisareiden syntymäajat ja paikat, muut virat Rooman hallinnossa sekä perilliset. Rooma käytti nykyisen Andalusian alueesta nimitystä Betica.

*

Toukokuun karnevaali-ilta kaupunginkellarissa sunnuntaina 15.5. klo 16 tarjosi osallistujille oivan tilaisuuden jälleennäkemiseen. Aiheena meillä oli Malagan karnevaalit. Pääsimme osallisiksi siitä ilosta ja riemusta, jota malagalaiset kokivat pitkän tauon jälkeen keskustan kaduilla ja Plaza de la Constituciónilla. Ohessa vielä kartta, jonka avulla osaat suunnistaa seuraavaan tapahtumaan, jos olet uusi jäsen.

*

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin sunnuntaina 27.3.2022 klo 16 Kaupungintalon KALLIO-kokoustilassa. Kokoukseen ilmoittautui määräaikaan mennessä sihteeri Lea Nummelalle riittävä määrä jäseniä, niin että kokous voitiin terveysturvallisesti pitää.

Kokouksessa valittiin edelleen puheenjohtajaksi Risto Kangas. Kokouksessa valittu hallitus järjestäytyi kokouksen jälkeen seuraavasti:

Irma Vainionpää, vpj, Lea Nummela, sihteeri, Matti Kämäräinen, rahastonhoitaja, Anneli Marjamäki, emäntä.

Toiminnantarkastajaksi valittiin Kirsti Turunen ja hänen varalleen Leena Leinonen.

Jäsenmaksuksi päätettiin edelleen 15€.

Kokouksessa päätetyt kevään ja syksyn tulevat tapahtumat tarkentuvat lähiaikoina. Tiedossa on ilmeisesti ainakin toukokuun puolen välin karnevaaliesittely ja elokuun paellafiesta ulkotapahtumana, joka on aina ollut suosittu.

*

Lokakuun kuukausitapaamiseen kaupunki antoi meille ystävällisesti käyttöömme kaupungintalon Kallio-kabinetin su 31.10.2021. Ohjelmassamme oli Malagan historia. Osanottajat olivat tyytyväisiä esitykseen. Heidän mielestään se oli mielenkiintoinen ja kattava. Näin avasimme turvallisesti ohjelmistomme ensimmäisellä kuukausitapaamisella.

*

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin sääntöjen mukaisesti sunnuntaina 28.3.2021 klo 16 Kaupungintalon Kallio-kabinetissa toiminnantarkastaja Jarl Kronlundin toimiessa puheenjohtajana. Kokoukseen osallistuttiin osin etänä nettiyhteyden välityksellä. Vuosikokous päätti valita edelleen Risto Kankaan puheenjohtajaksi valtaosan hallituksesta myös jatkaessa tehtävissään. Toiminnantarkastajana jatkaa Jarl Kronlund ja hänen varallaan Kirsti Turunen. Jäsenmaksua kokous päätyi alentamaan 15 euroon. Hallitus järjestäytyi kokouksen jälkeen seuraavasti:

Irma Vainionpää, vpj, Lea Nummela, sihteeri, Matti Kämäräinen, rahastonhoitaja, Anneli Marjamäki, matkanjärjestäjä ja emäntä, Liisa Mäkinen, emäntä.

*

Valencian matka vuodelle 2020 peruttiin. Matka järjestetään heti kun siihen löytyy riittävästi lähtijöitä. Suunnitelmat ovat valmiina paketissa ja nopeasti toteutettavissa eli eipä menetetä toivoamme. Pidetään mielessä että vain jäsenet pääsevät osallistumaan matkalle.

*

Sunnuntaina 23.2.2020 klo 16 pidettiin yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous Kaupunginkellarissa (yhdistystilassa), Kankurinkatu 4-6. Kokous päätti valita Risto Kankaan edelleen puheenjohtajaksi. Hallituksen järjestäydyttyä kokouksen jälkeen sen kokoonpano on seuraava:

Irma Vainionpää, vpj, Lea Nummela, sihteeri uutena jäsenenä, Matti Kämäräinen, rahastonhoitaja, Anneli Marjamäki, matkanjärjestäjä ja emäntä, Liisa Mäkinen, jäsen, Arto Maliniemi, uutena jäsenenä.

Kiitokset eroaville hallituksen jäsenille Tapio Turuselle ja Seppo Leinolle!

Toiminnantarkastajaksi valittiin Jarl Kronlund, varalle Raili Honkanen.

*

Sunnuntaina 26.1.2020 klo 16 Historia de la belleza, Risto Kangas kertoi semiotiikan professori Umberto Econ teoksen pohjalta siitä, miten kauneus on ymmärretty antiikin, keskiajan ja uudemman ajan taiteessa ja arjessa. Esityksessä hyödynnettiin myös muuta materiaalia. Siihen sisältyi mm. kuvataiteilijoiden Matti Metsämaan ja Maija Lakio-Haapion haastattelut. Ohjelma sai innostuneen vastaanoton ja jäsenistöä oli runsaslukuisasti paikalla.

*

Tiistaina 7.1.2020 klo 10 alkaen belenin purku kirkolla.

Perjantaina 29.11.2019 klo 12 alkaen belenin sisustus kirkolla.

*

Pikkujoulu 24.11.2019 klo 16 Kaupunginkellarissa. Ohjelmassa herkullisen tarjoilun ohessa oli mielenkiintoista tietoa Antequeran neoliittisen kauden maailmanperintökohteista espanjaksi ja suomeksi. Ilmainen jäsentapahtuma! Samalla puheenjohtaja kertoi Fuengirolan lokakuun feriasta esitellen siitä useamman vuoden kuvasatoa. Pääsimme hyvin ferian tunnelmiin.

*

Sunnuntaina 25.8.2019 klo 16 vietimme Paella-fiestaa jo perinteeksi muodostuneessa juhlapaikassa. Meitä oli runsaslukuisesti paikalla ja paella maistui. Samalla saimme Anneli Marjamäen opastuksella kuulla ensi vuoden Valencian matkasta 1.6.-7.6.2020, jolle jo moni saman tien ilmoittautui. Matkalle on jo ilmoittautunut maksimimäärä. Toistaiseksi ainakaan ei ole enää vapaita paikkoja.

Samalla pidimme myös yhdistyksen ylimääräisen kokouksen. Valitsimme puheenjohtajaksi edelleen Risto Kankaan. Hallitukseen valittiin vanhoina jäseninä Tapio Turunen, Matti Kämäräinen ja Anneli Marjamäki, uusina Seppo Leino, Liisa Mäkinen ja Irma Vainionpää. Hallitus valitsi keskuudestaan seuraavat toimihenkilöt: Irma Vainionpää, vpj, Seppo Leino, sihteeri ja isäntä, Matti Kämäräinen, rahastonhoitaja, Anneli Marjamäki, matkanjärjestäjä ja emäntä.

Kiitokset Ulla Kämäräiselle ja Aila Tarvaiselle hallituksessa yhdistyksen hyväksi antamastanne panoksesta.

Tapahtuma saavutti kuulijansa, jotka olivat tyytyväisiä kuulemaansa. Yllätyksenä ohjelmassa oli myös musiikkia. Kiitokset esiintyjille ja tapahtuman järjestäjille!

Vuosikokous 24.2.2019 klo 16

Vuosikokous päätti, että viime vuonna valittu hallitus kutsuu halutessaan ennen kesää koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen sääntöjen 8. pykälän edellyttämällä tavalla valitsemaan yhdistykselle uutta hallitusta. Avoimeksi jäi osallistuminen toukokuun Yhden Päivän Jutun toteuttamiseen. Jos hallitus saadaan valittua, kaupungin tapahtumaan ilmeisesti osallistutaan helatorstaina 30.5.2019. Jäsenmaksun vuosikokous päätti säilyttää ennallaan 15 € suuruisena. Uutta Espanjan matkaa myös aletaan suunnitella.

Vuosikokous päätti hallituksen esityksestä valita uusiksi kunniajäseniksi puheenjohtajina yhdistyksen alkutaipaleella ansiokkaasti toimineet Hannele Torvelan ja Jarl Kronlundin. Onneksi olkoon!

Su 27.1.2019 klo 16 Cádiz – Euroopan vanhin kaupunki Cádiz – la ciudad más antigua de toda Europa

Sisäänkäynti Kaupunginkellariin, joka on kaupungin kulttuuriyhdistysten yhteiskäytössä oleva tila kaupungintalon kupeessa.

Asturian matkan muistelua 28.10.2018

Asturian matkamme muistelun satoa Matti Kämäräisen toimiessa muistelemisen johdattelijana. Oheiset kuvat kertovat osaltaan, mistä jäitkään paitsi, jos et lähtenyt reissuun. Mutta ehkä sitten ensi kerralla olet sinäkin mukana! Klikkaa kuvaa, niin näet sen täysikokoisena!

Picos de Europa
Luarca
Oviedo
Cangas de Onis y el puente romano y la cruz
Gijon, nykyaikaa
Horreo

Lintuilta 30.9.2018 klo 16

Kokenut Espanjan kävijä ja linturetkien järjestäjä Heikki Eriksson Helsingin seudun lintutieteellisestä yhdistyksestä Tringa ry:stä kertoi muuttolinnuista Suomen ja Espanjan välillä. Tilaisuus oli tosi mielenkiintoinen. Yleisöltä sateli paljon kysymyksiä ja Heikki Erikssonilta yleisö sai niihin osuvat vastaukset. Tilaisuuteen oli tullut monia Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat, Apus ry:n, jäseniä. Yhdistys järjestää paljon linturetkiä Espanjaan.

Heikki Eriksson sai tilaisuuden loputtua ansaitsemansa moninkertaiset aplodit. Toivottavasti näemme hänet meidän tilaisuuksissamme vielä myöhemmin.
Valkoviklo, el archibebe claro, tringa nebularia
Lehmähaikarat osoittautuivat monille jo ennestään tutuiksi linnuiksi.

Paellafiesta Turusilla 26.8.2018 klo 16

Vietimme kivan onnistuneen paellafiestan sateesta huolimatta. Kiitokset kaikille!

Peru perulaisten silmin su 28.1.2018 klo 16

Humberto Del Águila Mejías ja David Flores kertoivat meille kotimaastaan Perusta, sen väestön ja luonnon ennen näkemättömästä diversiteetistä monin videoin, kuvin ja konkreettisin esimerkein tavallista runsaslukuisemmalle yleisölle!

Esitys tulkattiin!

Su 29.4.2018 klo 16 Malagan 2018 karnevaalit

Malagan 2018 karnevaalin virallinen juliste

Puheenjohtaja kertoi helmikuun karnevaaleista yli tunnin mittaisella editoimallaan videolla, joka sisälsi autenttisia kohtauksia ja haastatteluja suoraan karnevaaleista.

Diosa del Carnaval – maininta 2018 karnevaalissa

Andalusian luonnonkasvit su 29.10.2017 klo 16, Aila Tarvainen

Jacaranda
Aamupostin kuvitusta tapahtumasta kertovassa uutisessa. Kuvassa Espanjan pöytälippumme oli sattumoisin sijoitettu Katalonian kohdalle, joka samoihin aikoihin oli pyrkimässä itsenäistymään erilleen Espanjasta. Tällä hetkellä 1.11.2017 näyttää tosin siltä että se ei tule siinä onnistumaan.

Matka Asturiakseen 11-18.6.2018

ASTURIAn matkan matkasuunnitelma

Yhden Päivän Juttu – El Evento de un Día 25.5.2017 klo 10-15

Osallistuimme Yhden Päivän Jutun tapahtumaan Willan aukiolla.

Paella teki kauppansa ja moni sai mukaansa uuden yhdistysesitteemme!

Pieni paella maksoi 3 euroa, normaaliannos 6 euroa! Juoma ja patonki kuuluivat annokseen!

Kiitokset kaikille ystävillemme, jotka jaoitte tapahtuman ilon kanssamme!

¡Muchisimas gracias a todos nuestros amigos que compartieron la alegría del evento con nosotros!

Paella valmistui klo 12 jälkeen ja ajoittain muodostui jonoa. Kuva: Olli Laitinen
Paella oli hyvää ja ensimmäisen kerran myimme sekä pieniä että isoja annoksia. Molempiin annoksiin sisältyi samaan hintaan sekä juoma että patonki. Olimme hankkineet uuden paellapannun ja sillä paellan valmistus onnistui entistäkin paremmin. Kuva:Olli Laitinen
Paella valmistumassa. Hyvä lopputulos syntyy aina vasta monen henkilön sujuvalla yhteistyöllä. Kuva: Teemu Heikkilä. Kuvan jäkimuokkaus: Risto Kangas

Suomi-Espanja Seuran 60-vuotistapahtuma la 6.5.2017

Un gran acontecimiento con los hispanohablantes el día 23 de abril 2017

Kaikki espanjankieliset Hyvinkäältä mukaan meidän kanssamme!

Sunnuntaina tapaamme Hyvinkään seudun espanjankielisiä!

Kuuba-ilta su 26.3.2017 klo 16

Kuubalainen ystävämme Miraynis Ferrer Reyes kertoi meille, kiinnostuneelle yleisölle, kotimaastaan Kuubasta näyttämällä meille monia kiinnostavia kuvia.

Nuestra amiga cubana Miraynis Ferrer Reyes nos contó de su propio país Cuba enseñandonos muchas fotos de Cuba .

Ohessa sihteerimme Aila Tarvaisen kertomus Kuubasta.

Tämä saari on todellakin kauneinta, mitä ihmissilmät ovat koskaan nähneet”

Näin hehkutteli Kristoffer Kolumbus vuonna 1492 rantauduttuaan Kuubaan.

Kuuba on isojen Antillien suurin saari. Pääsaaren pituus on 120 km ja leveys vaihtelee 32-145 km. Asukkaita on noin 11450000. Kuuba on ollut asuttuna yli 4000 vuotta. Espanjalaiset valloittivat sen vuonna 1511. Pääkaupunki, La Habana (Havanna) on perustettu vuonna 1519. Vanha kaupunki, La Habana Vieja on UNESCON maailmanperintökohde.

Kaupungin kuuluisin aukio on Plaza de la Revolución. Kuuluisin katu on seitsemän kilometriä pitkä rantakatu Malecón. Kaupungissa voi asua monentasoisissa hotelleissa tai perhemajoituksessa – casa particular. Tanssin nälkään löytyy tanssiravintoloita ja tanssikouluja (salsa,son,rumba…). Kaduilla kävellessä soitto soi kaikkialla. Avoimesta ovesta voit poiketa yksityiskotiinkin ilman, että tunnet olevasi kuokkavieras.

Kadulta voit hypätä mihin tahansa kulkupeliin – polkupyörätaksiin, hevoskärryille, cocotaksiin, amerikanrautaan (mahtavassa kunnossa edelleen, vaikka kauppasaarto ollut voimassa vuodesta 1962 lähtien), camello-bussiin. Maaseudulla näkee kuljettavan vielä härkävankkureillakin. Eikä ole outoa nähdä jonkun kuljettavan mopon päällä lammasta tai porsasta.

Elinkeinoista tärkein on turismi. Maatalouden osuus on vain 4 prosenttia. Tärkeitä tuotantokasveja ovat sokeriruoko, tupakka, riisi, pavut, kahvi, bataatti, maniokki, taaro, maissi, monet muutkin vihannekset ja juurekset. Tropiikissa kun ollaan, hedelmiä on mahdollisuus viljellä vaikka mitä : guava, mango, ananas,avokado, annona.

Kuubasta puhuttaessa on mainittava ruonoilija, esseisti, lehtimies José Martí (1853-1895). Hän on kansallissodan marttyyri. Hänen sanojaan voimme kuulla edelleen suositussa laulussa Guantanamera.

José Martí

Versos sencillos

Yo soy un hombre sincero

de donde crece la palma;

y antes de morirme, quiero

echar mis versos del alma”

Kuuban luonto on monipuolinen ja rikas:laaja meri, koralliriutat, jokiluonto, sademetsät, vuoristot, viljelykset, tasangot, marskimaat. Luontopoluilla ei tarvitse pelätä myrkyllisiä eläimiä; niitä ei ole.

Kansalliskukka on mariposa, kansallispuu kuningaspalmu ja kansallislintu tocororo.

Koulutus on maksutonta. Tarjolla on koulutusta esikoulusta yliopistoon. Lukutaito on kehitysmaiden korkein. Myös terveydenhuolto on maksutonta. Kuuban yksi vientituote onkin lääkärit.

Uskonnonvapaus on ollut voimassa vuodesta 1991.

Fidel ja Raoul Castron isä, Ángel Castro oli alkuaan espanjalainen. Hänen kotinsa, maapohjalattiainen mökki, on edelleen olemassa ja suosittu turistikohde Láncaran kylässä, Galiciassa. Á.Castro lähti armeijan joukoissa Kuubaan 1800-luvun lopulla. Hän lähti köyhistä oloista ja loi Holguinissa suuromaisuuden. Myös Holguinin talo on turistikohde. Á. Castro ei ennättänyt nähdä poikansa Fidelin järjestämää vallankumousta.

Fidel Castro (1926- 2016) kävi jesuiittakoulussa ja yksityiskoulussa ja valmistui oikeustieteen tohtoriksi ja asianajajaksi. Hänen tuhkauurnansa lepää Santiago de Kuubassa – siellä, missä vallankumouksen suurvoitto saavutettiin.

Holguin, San Isidoro de Holguin, on noin 300000 asukkaan kaupunki, mikä sai kaupunkioikeudet vuonna 1695. Valkeat hiekkarannat houkuttelevat turisteja. Havannasta, maan itäosassa sijaitsevaan Holguiniin on matkaa maanteitse noin 700 kilometriä.

Miraynis (Tuky) on syntynyt Santiago de Kuubassa, maalla ja eli aikuiselämänsä Holguinissa. Hän opiskeli yliopistossa insinööriksi, mutta oli suurimman osan työelämästään baarimestarina hotellissa. Hän asui omassa talossaan, missä vahtia pitää nyt äitinsä. Tuky kertoi, että Kuubassa piti selviytyä hyvin omatoimisesti. Niinpä hänkin osaa kasvattaa ja teurastaa sian.

Teksti: Aila Tarvainen (opiskeli espanjaa ja salsaa Havannassa vuonna 2008)

Kuvat: Olli Laitinen, Miraynis Ferrer Reyes, Pixabay

Cuba – un país fecundo de las Antillas Mayores

Cuba ya tenía población hace 4000 años. Había una gran cantidad de varios grupos de habitantes antes de los indígenas que Cristóbal Colón encontro allí cuando ”descubrió” Cuba en el año 1492 y se asombró por la belleza de la isla. ”Cubao” – un país fecundo y fructuoso (en la lengua de los indígenas taínos). Los españoles conquistaron la isla en el año 1511. Despues de cientos de años bajo de la soberania española (hasta el año 1869) y despues de la guerra 1898 durante 4 años bajo la soberanía estadounidense ganó el país su independencia en el año 1902. La capital La Habana fue fundado en el año 1519.

El sustento más importante es el turismo. La agricultura responde por 4 %. Los productos más importantes de la agricultura son caña de azúcar, tabaco, cítricos, yuca, papas, y fríjoles, arroz, taro y varios legumbres y frutas. Se trata de una región tropical. Entonces cultivan un montón de frutas diferentes.

Andando por las calles de la ciudad se puede oír música por todos lados – son, salsa, rumba.

El poeta José Martín (1853-1895) por ejemplo fue famoso por las letras de la canción Guantanamera.

La naturaleza cubana es muy versátil y rica: la costa amplia, los atolones, arroyos, bosques tropicales, las montañas, los llanos, los cultivos, los pantanos. La flor nacional es la orquídea blanca, la mariposa; el árbol nacional es el archontophoenix y el ave nacional el tocororo. Cuba tiene varias islas, la isla mayor donde se encuentra la capital y varias islas menores.

La educación es gratuita como también la sanidad.

El jefe del estado por un largo tiempo, Fidel Castro (1926-2016) nació en Holguin. Su padre, Ángel Castro viene de España. Era un emigrante de Galicia. En Cuba él adquirió una propiedad grandisima. Así tenía la posibilidad de darle una buena educación a sus descendientes. Su casa natal en Holguin es un objetivo turístico como también la casa humilde de Galicia. Su gran victoria revolucionaria Fidel Castro ganó en la antigua capital Santiago de Cuba. Fue enterrado allí. Desde el año 2008 su hermano Raúl Castro tiene el poder.

Nuestra amiga de la Asociación Miraynis (Tuky) nació en Santiago de Cuba. Se hizo mayor en el campo en Holguin. Estudio la carrera de ingenería en la universidad pero trabajó de barman de un hotel. Tiene allí una casa. Tuky ha comentado que en Cuba cada uno debe ser capaz de ayudarse a si mismo para sobrevivir. Entonces ella sí por ejemplo es capaz de criar y matar un cerdo.

(Ailan referoinnin pohjalta kääntänyt Risto Kangas)

Kuubalaisessa perheessä perusruokaa ovat pavut, riisi, maniokki, bataatti ja taaro.

Tuky kertoo meille Kuuban maataloudesta (Aila tulkkaamassa) De la agricultura del país

Kuuba-fiestaa

Komeita jenkkiautoja kuudenkymmenen vuoden takaa. Kuubalaisella kekseliäisyydellä ne on saatu pidettyä ajokunnossa.
”Täällä on paljon palmuja. menin jokivarrelle. Siellä kukkivia puutarhoja, vihreitä metsiä, kuunnellen lintujen laulua. Tämä saari on todellakin kauneinta, mitä ihmissilmät ovat koskaan nähneet” Kristoffer Kolumbus, rantauduttuaan Kuubaan vuonna 1492.
Kuubassa soi aina salsa – kaduilla, kodeissa, baareissa
Kuuba – hedelmien maa

Pienet matkamessut – Kansainvälinen Hyvinkää 3-4.3.2017 kirjastossa

ESPAÑA tan cerca de tí con nosotros

Moni hyvinkääläinen kävi kirjastossa tutustumassa hyvinkääläisten ystävyysseurojen toimintaan. Ohjelma oli monipuolinen ja kävijöille tarjoutui myös oiva tilaisuus liittyä yhdistykseen, josta oli kiinnostunut!

Tapahtuman ohjelma:

Perjantai

13.00 Kids’ valley – englanninkielinen päiväkoti esiintyy (aula)

13.05 Puolimatkan koulun 8. luokka esittelee Ranskaa (ryhmätila) Hyvinkään Suomi-Ranska Seura

14.00 Kulttuurimatkat Unkariin (ryhmätila) Hyvinkään Suomi-Unkari Seura

14.30 Espanja niin lähellä kanssamme (ryhmätila) Hyvinkään Seudun Espanjan Ystävät

15.00 Hyvinkää ja ystävyyskaupungit (ryhmätyötila) Hyvinkään Matkailuoppaat

15.30 Esiintyminen (aula vai ryhmätila?) Hyvinkään Venäjä-seura

15.45 Unkarin kielen pika-alkeet (ryhmätila) Hyvinkään Suomi-Unkari Seura

16.00 Tanssiesitys, tanssipari Seppo Suomalainen ja Minna Ylikoski, argentiinalainen tango (aula) Hyvinkään Seudun Espanjan Ystävät

16.30 Esiintyminen (aula vai ryhmätila?) Hyvinkään Venäjä-seura

Lauantai

10.05 Hyvinkää ja ystävyyskaupungit (ryhmätyötila) Hyvinkään Matkailuoppaat

10.30 Puolimatkan koulun oppilaat esiintyvät ranskaksi (aula) Hyvinkään Suomi-Ranska yhdistys

10:45 Tietoisku (ryhmätila) Hyvinkään Venäjä-seura

11.00 ”Paris est une fête!” Kuolemattomia säkeitä Ranskasta suomeksi ja ranskaksi (etsitään sopiva tila) Hyvinkään Suomi-Ranska Yhdistys

11:45 Unkarin kielen pika-alkeet (ryhmätila) Hyvinkään Suomi-Unkari Seura

11.30 Duo Tulitsa, venäläisiä lauluja (aula) Hyvinkään Suomi-Venäjä yhdistys

11:45 Uutisia Keniasta (ryhmätyötila) Hyvinkään kehitysmaayhdistys

12.00 Musiikkia preerialta, duo (aula) Hyvinkään Suomi-Amerikka yhdistys

12:15 Espanja niin lähellä kanssamme (ryhmätila) Hyvinkään Seudun Espanjan Ystävät

12.30 Itämaista tanssia (aula) Hyvinkään Opiston ryhmä

12:45 Tietoisku (ryhmätila) Hyvinkään Venäjä-seura

13.00 Musiikkia preerialta, duo (aula) Hyvinkään Suomi-Amerikka yhdistys

13.30 Tanssiesitys, tanssipari Seppo Suomalainen ja Minna Ylikoski, argentiinalainen tango (aula) / Hyvinkään Seudun Espanjan Ystävät

Espanjalaisen kirjallisuuden ilta 29.1.2017

Sunnuntaina 29.1.2017 klo 16 kaupunginkellarissa aiheenamme oli espanjankielinen kirjallisuus. Kirsti Turunen alusti aiheesta omien lukukokemustensa pohjalta ja tilaisuus oli onnistunut ja kokosi paikalle paljon väkeä.

Hyvinkää 100 – Suomi 100, Matti Metsämaan taidetta Knehtilässä 20.5.2017

Aamupostin uutinen tapahtumasta edeltävänä lauantaina. Kuva: Olli Laitinen

Kerro se minulle! – ¡Cuéntamelo!

Monitaiteisen tapahtuman kävijät ottivat mielellään vastaan taiteilijan lahjoittaman t-paidan ja pullakahvit. Muutama kävijä tuli toisena päivänä uudelleen nähdäkseen sen osan, joka ensimmäisenä päivänä jäi näkemättä. Eniten näyttelystä kiinnostuneita kävijöitä keräsi ensimmäinen päivä, koska silloin oli mahdollisuus nauttia Amos Lindblomin kantelekonsertista, joka oli herkkyydessään mieleenpainuva. Kävi melkein sääli niitä monia jäseniä, jotka sinne jäivät tulematta. Tapahtuma herätti enemmän kiinnostusta yhdistyksen ulkopuolella, vaikka mukana oli dokumentti Cádizista, jonka historia on uskomattoman mielenkiintoinen.

Puheenjohtaja Risto Kangas luki kuhunkin teokseen kuuluvat Kalevalan runot espanjaksi ja suomeksi.

Kiitos kaupungille sen osoittamasta tuesta tapahtumaa kohtaan!

Kiitokset Amos Lindblomille kanteleen kauniista sävelistä!

¡Muchisimas gracias a todos nuestros amigos que compartieron la alegría del evento con nosotros!

Kullervo, Kalervon poika emonsa sylissä. Kuva: Aila Tarvainen
Hauki. Taustalla yhdistyksen uusi rollup. Kuva: Aila Tarvainen
Uskolliset. Kuva: Tapio Turunen
Hyvinkään historiaan vaikutti läheisesti radan valmistuminen. Radan rakentajat käyttivät resiinaa. Kuva: Olli Laitinen

Hyvinkääläisen kuvanveistäjän Matti Metsämaan veistoksia oli nähtävänä 4 päivän ajan 22.5.-25.5.2017 Knehtilän luomutilan kahvilassa, Haapasaarentie 75, 05470 Hyvinkää. Samalla oli tilaisuus nähdä multimedia ”Taidetta vuodesta 1961”, joka kertoo taiteilijan monikulttuurisesta taustasta ja espanjalaisen ja suomalaisen kulttuurin inspiroimasta taiteesta vuosien varrelta. Näyttelyyn oli vapaa pääsy ja tapahtuman aikataulu oli seuraava:

ma 22.5. klo 11-19

  • Klo 14 Cádiz – Euroopan vanhin kaupunki – Kaikuja vuosituhansien takaa, multimedia (Risto Kangas)
  • Kalevalaisia runoja suomeksi ja espanjaksi (Risto Kangas)
  • Taiteilija Matti Metsämaan Hyvinkää- ja Suomi-aiheisia teoksia, avajaiset klo 16-19.
  • Kantelekonsertti klo 17, Amos Lindblom
  • Klo 17.45 Taidetta vuodesta 1961 – multimedia taiteilijan tuotannosta

ti 23.5. klo 11-17

  • Klo 11-17 vapaa tutustuminen taiteilija Matti Metsämaan näyttelyyn
  • Klo 14 Cádiz – Euroopan vanhin kaupunki – Kaikuja vuosituhansien takaa, multimedia (Risto Kangas)
  • Klo 15 Kalevalaisia runoja suomeksi ja espanjaksi (Risto Kangas)
  • Klo 15.30 Taidetta vuodesta 1961 – multimedia taiteilijan tuotannosta

ke 24.5. klo 11-17

  • Klo 11-17 vapaa tutustuminen taiteilija Matti Metsämaan näyttelyyn
  • Klo 14 Cádiz – Euroopan vanhin kaupunki – Kaikuja vuosituhansien takaa, multimedia (Risto Kangas)
  • Klo 15 Kalevalaisia runoja suomeksi ja espanjaksi (Risto Kangas)
  • Klo 15.30 Taidetta vuodesta 1961 – multimedia taiteilijan tuotannosta

to 25.5. klo 11-17

  • Klo 11-17 vapaa tutustuminen taiteilija Matti Metsämaan näyttelyyn
  • Klo 14 Cádiz – Euroopan vanhin kaupunki – Kaikuja vuosituhansien takaa, multimedia (Risto Kangas)
  • Klo 15 Kalevalaisia runoja suomeksi ja espanjaksi (Risto Kangas)
  • Klo 15.30 Taidetta vuodesta 1961 – multimedia taiteilijan tuotannosta
Taiteilijan nimikko-t-paitoja rajoitettu määrä jaossa joka päivä.

Jokaisena näyttelypäivänä rajoitettu määrä ensimmäisiä kävijöitä sai ilmaiset pullakahvit ja taiteilijan nimikkopaidan niin kauan kuin kokoja riitti. Maanantaina oli luvassa myös kantelekonsertti, olivathan näyttelyn aiheet osin kalevalaisia. Kanteleen kielillä Amos Lindblom.

Näyttelyn teema oli Hyvinkää 100 – Suomi 100 ja se näkyi teoksissa ehkä yllättävälläkin tavalla.

Don Quijote elää – Monitaiteinen tapahtuma 28.10.2016 klo 16-22

Don Quijote elää – Cervantesin 400-vuotismuistolle
Monitaiteinen tapahtuma – Un Evento Interartístico
pe 28.10.2016 klo 16-22 Hyvinkään kaupungintalon aula
– Matti Metsämaan näyttely Taistellen – Luchando
– Multimedia Taidetta vuodesta 1961 (katsaus Metsämaan taiteeseen ja ajatuksiin)
klo 16.30 ja klo 20
– Teuvo Ahokkaan monologinäytelmä Don Quijoten kuolema klo 18
Runoja espanjaksi ja suomeksi (Risto Kangas); Kalevalaa ja omia runoja
Vapaa pääsy!

Tapahtuman juliste

Tapahtumasta uutisoi Hyvinkään seudulla ilmestyvät Viikkouutiset ja Aamuposti.

Matti Metsämaasta kertonut yli tunnin pituinen multimedia monine videoineen suoraan taiteilijan ateljeesta ja mielenkiintoisine haastatteluineen sekä kuvakavalkaadi hänen teoksistaan toivat Kaupungintalon aulaan ennen näkemättömän määrän kuulijoita ja katsojia. Kävijät tosin jakaantuivat tasaisesti koko illalle niin että istumapaikat hyvin riittivät.

Harmi että mediaa ei ollut paikalla todistamassa yleisön kiinnostusta näytelmään, näyttelyyn, multimediaan ja runoihin. Moni kävijöistä harmitteli kun ei ehtinyt näkemään esimerkiksi näytelmää.

Balleriini T-paitaan
Taiteilijan ilmaiset t-paidat kahvin ohella olivat kävijöiden mieleen.
Seitavene Hyvinkään kaupungintalolla. Taustalla taiteilija Matti Metsämaa. Etualalla vas. Balleriina. Muita näyttelyn Taistellen-Luchando teoksia taustalla. Kuva:Olli Laitinen
monitaiteinen_1
monitaiteinen_2
Kuva Olli Laitinen (ei Matti Metsämaa kuten tekstissä virheellisesti on mainittu)

Kuvia suurteoksesta Seitavene (korkeus yli 3 m), joka näyttelyssä herätti ansaittua huomiota.

3230-32_seidat-soutaa2
Seitavene seilaamassa ja odottamassa pääsyä Kaupungintalon aulaan. Kuva Olli Laitinen
3225-28_peramiesseita3
Seitaveneen seita, yksityiskohta! Kuva Olli Laitinen

Sevilla – Aila Tarvainen 24.5.2016

Aila Tarvainen kertoi Sevillan, Andalusian pääkaupungin kokemuksistaan kuvin ja sanoin sunnuntaina 24.5.2016. Aihe oli kiinnostava ja yleisöä oli paikalla siksi aika kivasti. Pitäisiköhän meidän jossain vaiheessa harkita matkaamme suunnattavaksi Andalusiaan?

CIMG0179

Andalusian valkoiset kylät – Urpu-Kaarina Yli-Laurila 29.5.2016 klo 16

Urpu-Kaarina Yli-Laurila kertoi Kaupunginkellarissa Andalusian valkoisista kylistä sunnuntaina 29.5.2016 klo 16. Tilaisuudessa oli runsaasti osanottajia ja pienet valkoiset pittoreskit kylät ja Yli-Laurilan henkilökohtaiset kokemukset niistä herättivät kuulijoissa mielenkiintoa.

Tilaisuuden aluksi Risto Kangas lausui malagalaisen kirjailijan José Lara Pérezin runon En silencio espanjaksi ja siitä tekemänsä suomennoksen Vaieten. Runo kertoi Lorcan kohtalosta Granadassa.

andalusia
Trevelez, Espanjan korkeimmalla sijaitseva kaupunki, 1500 m. Taustalla Sierra Nevadan lumia. Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila

Kirjastossa kääntäjä Lappi-Seppälä uusimmasta Don Quijotesta ke 20.1.2016 sekä taiteilija Matti Metsämaan näyttely 8.1.-30.1.2016

Kirjailija, kääntäjä Jyrki Lappi-Seppälä piti keskiviikkona 20.1.2016 klo 18 luennon Hyvinkään kirjaston ryhmätilassa aiheenaan uusin Cervantesin Don Quijote-käännös. Luennon lopuksi käytiin vilkas keskustelu teoksesta, sen taustoista, Cervantesin elämästä ja sen yhteyksistä teokseen sekä Jyrki Lappi-Seppälän elämästä ja urasta paitsi kääntäjänä myös hänen työstään EU:n piirissä ja kehitysaputyössä. Lappi-Seppälä korosti meille sitä, kuinka tärkeitä Miguel Cervantes ja Don Quijote ovat espanjalaisille. Se kävi kyllä ilmi myös taiteilija Matti Metsämaan näyttelyn yhteydessä Aurinkorannikon Fuengirolassa.

Ilolla saatoimme todeta, kuinka tilaisuus tavoitti myös monta espanjalaisesta kirjallisuudesta ja kulttuurista kiinnostunutta henkilöä, joista muutamat jo liittyivät jäseniksimme.

Kirjastossa tarjoutui samalla tilaisuus tutustua taiteilija Matti Metsämaan näyttelyyn Dulcineaa etsimässä 8.1.-30.1.2016. Tutustu taiteilija Metsämaan sivustoon.

Esitelmöitsijä Jyrki Lappi-Seppälä keskustelussa HespañAn puheenjohtajan Risto Kankaan kanssa.
Esitelmöitsijä Jyrki Lappi-Seppälä keskustelussa HespañAn puheenjohtajan Risto Kankaan kanssa.
tuulimyllyjä_päin
Paikallinen lehti Aamuposti uutisoi myös aiheesta julkaisemalla Olli Laitisen laatiman kirjoituksen.
Don Quijote-juliste_201601
Olli Laitisen laatima mainos luentotilaisuudesta

Taiteilija Metsämaan näyttely Fuengirolassa 21.10.-12.11.2015

Hyvinkääläisen kuvanveistäjän ja taiteilijan Matti Metsämaan, yhdistyksemme vuoden 2013 jäsenen, näyttelyn avajaiset 20.10.2015 Espanjan Aurinkorannikon Fuengirolassa Tenencia de Alcaldían 1. kerroksessa ns. bussikadun varrella. Tunti ennen avajaisia klo 18 runoilija Erkki Vepsäläisen ja Risto Kankaan runoja espanjaksi ja suomeksi!

Näyttely oli erityisesti kävijämäärän puolesta menestys. Sitä kävi katsomassa noin 600 henkilöä, pääasiassa espanjalaisia. Moni kävijä sai myös tutustua yhdistyksen toimintaan. Heille jaettiin yhdistyksen esitettä ja moni olisi halunnut että yhdistyksellä olisi toimintaa Fuengirolassa. Näyttely avajaisineen sai runsaasti huomiota. Varsinkin paikallisen tv:n uutinen näyttelyn avajaisista tuli huomatuksi. Siinä yhdistyksen puheenjohtaja lausui omia runojaan suomeksi espanjalaisten lausuessa niitä espanjaksi.

Moni espanjalainen poistui näyttelystä kiittäen taiteilijaa kädestä.

Tanssi taidemuseolle. Matti Metsämaan veistos Balleriini Milano Hyvinkään kirjastoaukiolla. Taustalla Hyvinkään taidemuseo. (9892+99+9903_FL)
Tanssi taidemuseolle. Matti Metsämaan veistos Balleriini Milano Hyvinkään kirjastoaukiolla. Taustalla Hyvinkään taidemuseo.

Jamaika 22.2.2015

Jamaika – 99. maa Raili Honkaselle

Jutun valokuvat ovat Raili Honkasen, kartat Googlen.  Teksti Railin kertomuksesta muokaten Olli Laitinen.

Raili Honkanen kertoi Hyvinkään seudun Espanjan ystävien vuosikokouksessa 22. helmikuuta 2015 matkastaan Jamaikalle. Se oli hänen matkojensa 99. maa. Seuran matkalaisten ryhmä tunsi valloittaneensa viimeisen Karibian saarivaltioista.  Kolumbus oli valloittanut sen toisella matkallaan Atlantin yli vuonna 1494.  Hänen laivansa oli noussut maihin 511 vuotta aiemmin lähelle matkalaisten hotellia Montego Bayssa. Noin 160 vuotta myöhemmin englantilaiset valloittivat saaren.

Jamaican topografia
Jamaican topografia

Kolumbus kävi saarella mennen tullen.  Toinen paikka on nykyiseltä nimeltään Discovery Bay melkein tarkalleen saaren pohjoisrannan keskellä.  Kolumbuksen aikana paikan nimenä oli Andalucia la Nueva.

Jo espanjalaiset olivat tuoneet saarelle mustia orjiksensa Afrikasta ja englantilaisten siirtomaa-aikana heitä tuli lisää.  Jamaika oli Euroopan ja Amerikan välisen liikenteen välisatama.  Sinne tuotiin mustia ja sieltä vietiin maan tuotteita, erikoisesti sokeria.

Jamaika on säilynyt Karibian afrikkalaisimpana saarena.  Sen 2,93 miljoonaisesta väestöstä yli 90 % on tummaihoisia ja 6 % mulatteja. Loput ovat valkoihoisia, kiinalaisia ja intialaisia.

Vuodesta 1962 lähtien Jamaika on ollut itsenäinen valtio, parlamentaarinen, perustuslaillinen monarkia.  Se on osa Brittiläistä Kansainyhteisöä hallitsijanaan kuningatar Elisabeth II, jota saarella edustaa kenraalikuvernööri.  Käytännössä maata johtaa pääministeri.

Alumiinin raaka-aineeksi louhittu bauksiitti toi vaurautta maan itsenäisyyden alkuvuosina, mutta nykyisin valuuttatulot tulevat palvelusektorilta, lähinnä matkailusta.

Tiestö ja kaupungit
Jamaikan tiet ja kaupungit

Kotoperäisiä lintuja

Jalohaikara
Jalohaikaraa sanotaan Karibialla lehmähaikaraksi.

Jamaikalla on useita kotoperäisiä lintuja ja muita eläimiä.  Jamaikan pyrstökolibri on maan kansallislintu. Kolibrin näkee siellä mettä imemässä paikallisista torvikukista taitavasti ilmassa paikallaan pysyen. Taitaa olla parempi lentäjä kuin helikopteri.

Keltanokkainen jalohaikara (lehmähaikara) elää kyllä muuallakin Karibian alueella.  Täällä se on kotiutunut hotelliympäristöön kerjäämään herkkupaloja, mutta ei huoli kasviksia. Paikallisen lisänimensä se on saanut tavastaan ratsastaa lehmien selässä nokkimassa sieltä syötävää.

Jamaikan rommi

Rommitehtaalle menossa. Jamaica Rum since 1749.
Rommitehtaalle menossa. Jamaica Rum since 1749.
Mehupuristin

Jamaikalainen sokeriruokorommi on tuttu maineeltaan ja monille myös maultaan. Sitä on valmistettu näissä tehtaissa vuodesta 1749 alkaen. Sokeriruo’osta, joka 500 vuotta sitten tuotiin Karibian alueelle on muodostunut Jamaikalla teollisuus, jota alkuun pyörittivät aasit ja orjat, nyt taiten johdetut teollisuuslaitokset.
Turistit saavat kokeilla mehupuristimen pyörittämistä aasin levätessä ja lopuksi maistaa makeata mehua.

Musta joki – Black River

059_Black River

Mangroven ilmajuuria.

Kohtaaminen Mustalla joella
Kohtaaminen Mustalla joella

Jamaikan saarella virtaa yli 120 jokea, jotka kulkevat vuorilta rannikkoja kohden muuttuen koskiksi, varsinkin rankkasateiden jälkeen. Tärkeimpiä jokia ovat Minho, Cobre ja Yallahs. Black River on toiseksi pisin.  Sen nimi viittaa proosallisesti maatuvien ainesten aiheuttamaan veden tummuuteen. Joen rämeiköillä elää yli 100  lintulajia.

Jokivarren Mangrove-puut riiputtavat ilmajuuriansa veteen ja joen pohjaan ja leviävät sillä tavoin.  Herääkin kysymys, onko joki säilynyt tai säilyykö vilkkaan katamaraaniliikenteen mahdollisuus joella ilman raivauksia.

Joki laskee saaren etelärannalle ja sinne on muodostunut samanniminen kaupunki.

Krokovaakuna

Joen ja sen eläimistön tärkeyttä osoittanee siellä elävän krokotiilin pääsy Jamaikan vaakunan ylimmäksi kuvioksi. Metrin mittaisen otuksen tuttavallinen käyttäytyminen joessa sai matkaajan epäilemään, että kroko elää turistien ruokinnalla.

Maaseuturetki

Kyläkauppa, parturi, koti ja koulu.

Kilipukki

Kyläkaupassa oli tarjolla vain juomia ja karkkeja, ei ruokatavaroita.  Pihalla katseli vieraita utelias kilipukki. – Oliko se turisteja vai paikallisia ihmisiä varten?

Parturi

Parturin liiketalo

Parturin talossa oli kaksi huonetta, miehille ja naisille.  Kalustus hyvin yksinkertainen, tuoli, seinähyllyllä muutama pullo. Hiusten pesupaikka eri huoneessa. Hinnat 30–40 $.  Tuntuu, että monella paikallisella ei ollut varaa sinne mennä istumaan ja turisteja se ei houkutellut.

Yksityiskodissa  oli kaksi makuuhuonetta ja kolme metriä leveät sängyt.  Muu varustelu hyvin yksinkertaista.  Huomiota herätti seinien yläosan avoimuus.  Sieltä paistoi sisälle aurinko ja varmaan voivat lentää seuraksi pikkulinnut ja hyönteiset.  Ikäviä hyönteisiä saarella ei tuntunut kuitenkaan paljon olevan.

Koulu

Esikoululaisia

Kaikilla koululaisilla oli koulupuvut, kuvan päiväkotilaisilla hyvin värikkäät – isommilla 7–12 -vuotiailla  yksinkertaisemmat. Pitkän koulutalon toisessa päässä ovat 7–12 -vuotiaat peruskoululaiset.  Koulutalon seinällä näkyy presidentti Lincolnin kuva. Kuka on toinen? Onkohan koulutalossa ilmastointi?

Koulun varustelu tuntui puutteelliselta suomalaiseen kouluun tottuneelle. Kolmasluokkalaisilla oli hiekkalaatikko, mihin he piirsivät ja laskivat.  Opettajaa varten oli vihreä liitutaulu.  Laskemisessa olivat apuna värikkäät pullonkorkit.  Vieraat jättivät koululaisille värikyniä.

Koulutalo

Opetuskielenä on englanti.  Koululla sai vieras käsityksen, että paikallista kieltä ei kirjoiteta.  Sen pohjana on espanja ja muut kielet, varmaan englanti.  Toisaalta kerrotaan, että Jamaikalla puhutaan kreolin kieltä ja sen puhujat pitävät sitä englannin murteena.

Loppukeskustelu

Matkakertomus herätti runsaasti kysymyksiä.  Mihin suurten hotelliketjujen voitot menevät?  oli yksi kysymys.  Jamaikalaisten keskiansio on 350 euroa. Hotellien henkilökunnan palkat eivät liene kovin paljon korkeammat, mutta heillä ovat etunaan juomarahat. Niitähän muissa ammateissa ei juuri saada. Tuovatko hotellit maahan hyvinvointia vai eriarvoisuutta.  Asia selvisi varsin pitkälle Seura-lehden käyttämän hotellin osalta Internet-hausta
http://www.welt.de/reise/article3350676/Die-Familie-Riu-Pioniere-des-Massentourismus.html

Kukkalaite hotellin aulassa.
Kukkalaite hotellin aulassa.

Tämän hotelliketjun toiminta alkoi jo 1953, jolloin Luis Riu perheineen osti Mallorcalta hotellin.  Siitä alkoi massaturismin kehitys vailla vertaansa.  Viime vuonna RIU Hotels & Resorts tuotti yli miljardin euron, sillä oli melkein 75000 hotellipaikka ja se työllisti 21500 yhteistyökumppania. Ei siis mitään niin pahaa ettei jotain hyvääkin – tai päinvastoin.

Uima-allastatjoilu
Uima-allastarjoilu kelluville pöydille.

Hotelleissa nauttivat lomastaan tuhannet ihmiset eri puolilta maailmaa ilmeisesti heille sopivaan hintaan.  Uima-altaat ja lämmin ilmasto antavat vireyttä ohjatussa vesivoimistelussa myös monille suomalaisille.  Siitä näimme Railin kuvissa monia iloisia esimerkkejä. Niissä oli paljon kukkia, veistoksia, paikallisia puita.  Tässä näette vain pienen osan.  Matkakertomukset ovat parhaimmillaan Espanjan ystävien kokouksissa. Siellä voi kuulla kertojan äänen ja esittää kysymyksiä.

Viimeisen illan kaihoisa auringonlasku Karibianmereen.
Viimeisen illan kaihoisa auringonlasku Karibianmereen.

Málagan ja Fuengirolan pääsiäinen 26.4.2015

Sunnuntaina 26.4. 2015 klo 16 Risto Kangas kertoi Málagan ja Fuengirolan pääsiäisestä kuvien ja videoiden kera.

Saimme myös tietää jonkun verran pääsiäiskulkueiden eroista kaupunkien välillä ja siitä, miksi puhutaan costaleroista ja portaderoista. Legioonalaisten merkitys pääsiäiskulkueissa sai myös valaistusta. Saimme kuulla samalla monien espanjalaisten mielipiteitä pääsiäisen vietosta haastatteluvideoiden myötä.

Fuengirolan pääsiäiskulkue
Fuengirolan nuorten pääsiäiskulkue

Joulusta ja koulusta; Risto Kangas kertoi 25.1.2015 klo 16

koulu

Aurinkorannikon suomalainen koulu Fuengirolassa.

Puheenjohtaja kertoi kokemuksistaan Aurinkorannikon suomalaisen koulun opettajana Fuengirolassa sunnuntaina 25.1. klo 16.

Tilaisuudessa saatiin tietää myös espanjalaisesta joulusta mutta ajanpuutteen vuoksi aihe valtaosaltaan siirrettiin käsiteltäväksi ensi joulun alla loka- tai marraskuussa.