Aurinkorannikon suomalaisen koulun perustajan poika ihmettelee opetusministeriön toimia

0

Olé-lehden viimeisessä maaliskuun 2015 numerossa Pekka Niemelän mielestä opetusministeriön ulkosuomalaisiin kouluihin kohdistuvat toimet ovat epäoikeudenmukaisia ja ristiriidassa koulutuksen kansainvälistämispyrkimysten kanssa. Hänen isänsä Teuvo Niemelä oli yksi Aurinkorannikon suomalaisen Olé-lehden perustajista yhdessä Olé-lehden perustajan Stig Westerdahlin kanssa.

Miksi opetusministeriö tuntuu tarkastelevan koulutusasioita ikäänkuin jostain norsunluutornista vailla mitään logiikkaa ja tuntuu piiloutuvan asemansa taakse ja jättävän ne, joita heidän päätöksensä koskettavat, vaille vastauksia? (puheenjohtajan kommentti!)

Toivon että osallistutte tähän keskusteluun näillä palstoilla. Sivusto antaa siihen mahdollisuuden.

Suosittelen joka tapauksessa perehtymään asiaan ja lukemaan viimeisimmän Olé-lehden. Se on tällä kertaa muuten harvinaisen hyvin toimitettu numero.

Olé-lehden sivu
Olé-lehden 3/2015 sivu

 

Espanjalaisia ”Valkoisessa helvetissä”

0

 MálagaHoy ja ABC kirjoittavat 3.3.2015

Espanjalaisia mukana Ivalossa Postien kansainvälisessä ajotaitokisassa

Mukana on osanottajia kahdeksasta eri maasta ja tavoitteena on myös ns. hiilijalanjäljen minimointi ja näin ollen myös pyrkimys kestävään kehitykseen. Oikealla ajotavalla voidaan tiettävästi päästä 15 prosentin polttoainesäästöihin.

ABC:

”Infierno blanco”, el desafío de un malagueño y un madrileño en Laponia

 El ”Infierno blanco” (White hell) es el circuito helado al que se enfrentarán mañana los españoles Andrés Rojas y Santiago Muñoz durante la tercera edición del desafío IPCDrive, una competición internacional de conducción eficiente.Equipos de ocho países probarán su habilidad al volante sobre el lago helado Pilveri, situado a menos de 300 kilómetros del círculo polar ártico, en el municipio de Ivaro, en Laponia (Finlandia).La carrera está organizada por la International Post Corporation (IPC, que reúne a 24 servicios postales y cinco millones de carteros) y se enmarca dentro de su programa de lucha contra el cambio climático, indicó hoy su responsable de sostenibilidad, Pieter Reitsma.Todos los equipos están formados por un cartero y una persona de ”la parte de gestión” de la compañía. En el equipo español el cartero Andrés Rojas es jefe de la unidad de reparto de Correos en Málaga y Santiago Muñoz, químico de formación, trabaja en el departamento de sostenibilidad de la empresa, con cerca de 50.000 empleados.Rojas, de 32 años, resultó seleccionado entre un millar de compañeros que tomaron parte en los cursos de conducción eficiente de Correos. Además ayuda a otras personas a superar síndromes postráumáticos, tras haber sufrido él mismo un grave accidente de moto.En el ”Infierno blanco”, los españoles no solo tendrán que demostrar que son los conductores más eficientes sino hacerlo además durante el desempeño de las tareas habituales de un cartero: repartir cartas y paquetes.Pondrán a prueba su habilidad en un zigzagueante eslalon sobre un lago helado, cuyas pistas se asemejan a un espejo brillante, de más de cinco kilómetros de longitud.Además del tiempo, entre los parámetros que se tendrán en cuenta en la clasificación -de un máximo de 140 puntos- se encuentra la cantidad de combustible consumido, el número de frenadas, acelerones o embragues.Durante el entrenamiento de hoy, algunos de los coches han terminado patinando y ”aparcando” en la nieve que circunda todo el entorno, situado en el Parque Nacional de Urho Kekkonen, una de las mayores áreas protegidas de Finlandia con 2.550 kilómetros cuadrados de superficie.La conducción eficiente ahorra entre un 5 y 15 por ciento del combustible, además de ser más segura y menos estresante para el conductor, explicó hoy el responsable de sostenibilidad de IPC, Pieter Reitsma, cuya organización persigue una reducción del 20 % de las emisiones de gases de efecto invernadero para el año 2020.Aparte de la competición, es relevante la parte ambiental del negocio postal, cuyas dos principales fuentes de consumo son el transporte y los inmuebles, explica a EFE Muñoz.Correos tiene alrededor de 50.000 empleados, de los que dos terceras partes se encargan de la distribución diaria de los envíos, y una flota de 14.000 coches (propios y mil rutas subcontratadas), que en conjunto recorren 2,2 millones de kilómetros al año.Hace dos años, la compañía lanzó un programa para ”relanzar” el negocio de la mano del comercio electrónico y la paquetería, y que incluye iniciativas de apoyo a emprendedores.Entre estos proyectos pioneros figura Urban Cloud, que consiste en unos dispositivos incorporados a los carritos de los carteros para medir la contaminación y Tecnidron, que utiliza drones para hacer termográficas de los edificios, en lugar de las clásicas fotos térmicas que solo se hacen de la fachada del inmueble.También está en fase de prueba Rentik, un modelo de negocio basado en el recambio de baterías extraíbles de los vehículos -se está probando en Navarra-, y Homepack, casilleros ”desatendidos” de entrega y recogida para instalar en los edificios, añade Muñoz.El último es ”Alimentos Auténticos”, que se prueba en tres distritos de Madrid y consiste en conectar a los huertos locales con el cliente, garantizando además una huella de carbono ”neutra”.

Málagan ja Fuengirolan pääsiäinen 26.4.2014

0

Sunnuntaina 26.4. klo 16 Risto Kangas kertoi Málagan ja Fuengirolan pääsiäisestä kuvien ja videoiden kera.

Saimme myös tietää jonkun verran pääsiäiskulkueiden eroista kaupunkien välillä ja siitä, miksi puhutaan costaleroista ja portaderoista. Legioonalaisten merkitys pääsiäiskulkueissa sai myös valaistusta. Saimme kuulla samalla monien espanjalaisten mielipiteitä pääsiäisen vietosta haastatteluvideoiden myötä.

Fuengirolan pääsiäiskulkue
Fuengirolan nuorten pääsiäiskulkue

 

Suomi koulutuksen esimerkkimaana

0

MálagaHoy-lehti 23.2.2015 mainitsee taas Suomen koulutuksen esimerkkimaana

risto 003

OECD-maiden tilastojen mukaan suomalaiset koululaiset saavat vähemmän kotitehtäviä kuin oppilaat muissa maissa.

 

 

 

 

 

 

 

risto 004Huolimatta siitä että Suomi tilastojen mukaan näyttää antavan oppilaille vähemmän kotitehtäviä, se ei näytä vaikuttavan maan PISA-tuloksiin.

Ovatkohan kotitehtävät mielekkäämpiä ja paremmin motivoivia?

Jättävätkö muiden maiden koulujen opettajat oppilaansa hikoilemaan mahdottomien kotitehtävien pariin vanhempiensa kanssa?

Suomalaisia koulutusinstituutioita syrjitään

0

Aurinkorannikon suomalaisiin kohdistuva poliittinen syrjintä jatkuu…

Fuengirolassa ilmestyvä Fuengirola.fi-lehti kirjoittaa pääkirjoituksessaan 27.2.2015 siitä, kuinka epäreilusti ja poliittisen ajojahdin omaisesti opetusministeriö kohtelee Aurinkorannikon suomalaisia koulutusinstituutioita. Lehteä voi lukea myös netistä. Kuten sanonta kuuluu: Kateus vie kalatkin vedestä!.

Kannattaa tutustua muutenkin lehden sisältöön osoitteessa www.fuengirola.fi

Fuengirolassa on jo vuosia toiminut ammattiin valmistava urheiluhierojakoulu. Aiemmin koulun opiskelijat ovat olleet oikeutettuja opintotukeen, mutta viime kesänä opetusministeriön tekemän linjauksen mukaan tuen myöntäminen lopetetaan. Käytännössä päätös tarkoittaa hierojakoulutoiminnan loppumista Aurinkorannikolla.

-Pidän tätä päätöstä täysin käsittämättömänä. Espanjassa opiskellaan täsmälleen saman opintosuunnitelman mukaan kuin meidän Helsingin-koulussamme ja lisäksi opiskelijat antavat näyttötutkintonsa Suomessa. Koulumme on Suomeen rekisteröity yritys, joten myös Espanjassa opiskelevien osalta maksamme verot Suomeen, Kirsi Kanerva Suomen urheiluhierojaopistolta puuskahtaa.

Päätöksen opintotuen eväämisestä hierojakoulun opiskelijoilta on tehnyt Kela, mutta ohjeet ovat tulleet opetusministeriöstä. Urheiluhierojakoulu on valittanut päätöksestä sekä Kelaan että ministeriöön, mutta muutosta päätökseen ei ole odotettavissa.

-Me ministeriössä lähdemme siitä, että ulkomailla tapahtuvaa opiskelua ei ole syytä tukea. Perustamme kantamme kesällä voimaan astuneeseen opintotukilakiin, sanoo ministeriön ylitarkastaja Virpi Hiltunen.

Hiltunen ei näe ristiriitaa siinä, että opintotukea voidaan myöntää ulkomaisessa oppilaitoksessa opiskelevalle opiskelijalle, mutta ei sellaiselle opiskelijalle, joka opiskelee ulkomailla suomalaisessa oppilaitoksessa.
Koska Suomen urheiluhierojaopisto on yksityinen yritys, eikä julkisen valvonnan alla oleva oppilaitos, Hiltunen näkee opiskelijan oikeusturvakysymysten olevan epäselviä ulkomailla tapahtuvissa opinnoissa. Suomen urheiluhierojaopisto kuitenkin täyttää kaikki opintotukilaissa mainitut kriteerit julkisen valvonnan ulkopuolisesta oppilaitoksesta, jonka opiskelijoilla on oikeus opintotukeen.

-Tämä asia liittyy laajemminkin kysymykseen siitä, miten opintotukiasioissa kohdellaan sellaisia oppilaitoksia, jotka eivät ole julkisen valvonnan alla. Emme näe tällä hetkellä syytä laajentaa sitä piiriä, joka pääsee julkiseen valvontaan, Hiltunen toteaa.

Kansanedustaja Kalle Jokinen (kok.) näkee asian toisin kuin ylitarkastaja Hiltunen. Hän on tehnyt lakialoitteen asian korjaamisesta kansainvälisyyttä tukevaksi.

-Mielestäni on järjetöntä, ettei suomalainen oppilas saa opintotukea suomalaiseen oppilaitokseen, jos se toimii ulkomailla. Tämä sotii suoraan ns. nuorisotakuuta vastaan, jonka tarkoitus on estää syrjäytymistä ja taata kaikille nuorille koulutus- tai työmahdollisuus. Olen keskustellut asiasta opintotukiasioista vastaavan ministerin Pia Viitasen (SDP) kanssa, mutta ainakaan vielä hän ei ole asiaan reagoinut, siksi tein lakialoitteen. Keskusteluissamme Viitanen kyllä ihmetteli asiaa, Jokinen kertoo.
-Minulle on tullut sellainen tunne, että opetusministeriössä ei katsota pelkästään oppilaiden etua, vaan siellä vallitsee jonkinlainen ideologinen hegemonia, joka ei suosi yksityisiä kouluja. Tämä nyt esillä oleva tapaus ei suinkaan ole ainoa esimerkki, joka on minua viime aikoina ihmetyttänyt.

Koetimme torstaina tavoittaa ministeri Viitasta, mutta hän oli varattuna koko päivän. Myöskään hänen avustajansa ei reagoinut jätettyyn soittopyyntöön.

pääkirjoitus27022015